tiistai 30. joulukuuta 2014

Osa 23.

Miska kiskoo Ilona Ofelian istumaan pöytään, josta näkee Samulin. Karaokeisännän tiskin liepeillä pyörii puolenkymmentä tyttöä kikattamassa, ja Ilona Ofelia tunnistaa joukosta Jessican ja Ellinooran, jotka olivat hänen luokkansa kamalimmat koulukiusaajat peruskoulussa. Hänen mieleensä palaa kaikki, mitä nuo kaksi tekivät aikoinaan hänen nöyryyttämisekseen, ja suunnaton kiukku kuohahtaa hänessä. Varsinkin kun Samuli näyttää hieman liian kiinnostuneelta aivottomasti hihittelevästä tyttöparvesta. Kuinka hänen muka pitäisi tässä tilanteessa kertoa pojalle tunteistaan?
 Äkkiä Samuli kääntää päätään, huomaa Ilona Ofelian ja väläyttää leveän hymyn. Sitten hän heilauttaa kättään, kutsuen tytön selvästi luokseen.
 "No, ala mennä!" kannustaa Miska.
 "Mua jännittää! Entä jos tämä on sittenkin huono idea?"
 "Kuules nyt tyttö, mä en epäile hetkeäkään ettetkö sä sulattaisi tuon sinisilmän sydäntä vaikka se olisi hieman vastahakoinenkin! Nyt menet, räpsyttelet noita sun kilometriripsiä ja näytät että just SÄ olet se kenet se haluaa!"
 Ilona Ofelia virnistää Miskalle ja kävelee Samulin luo niin arvokkaasti kuin jännitykseltään kykenee. Kun Jessica ja Ellinoora ystävineen väistyvät tieltä, Ilona Ofelian itsevarmuun kasvaa kohisten. Kun hän pääsee tyttöjen ohi kopille, Samuli ojentaa kätensä, auttaa hänet muutaman portaan yli koppiinsa ja halaa tiukasti. Ilona Ofelian selän takana tyttölauma näyttää nyrpeää naamaa ja poistuu tiskin suuntaan.
 "No hei pikkuinen! Kiva nähdä sua. Miten sä oikein onnistut aina ajoittamaan sun saapumisen näin hyvin, mulla oli mennä hermot tuon mimmilauman kanssa", Samuli nauraa.
 "Tuossa kyllä olikin pari naista joita voisin lyödä huoletta päin naamaa. Mun peruskouluajan pahimpia kiusaajia", Ilona Ofelia selittää.
 "Huh. Sen oli kyllä näköisiäkin. Kunhan et nyt enää päästä niitä kävelemään sun yli. Oot tuhat kertaa arvokkaampi kuin nuo", sanoo Samuli ja kiertää kätensä tytön ympärille.
 "Ei tunnu siltä. Minä ja Jonas erottiin tänään."
 "Eikä! Voi sua pikkuinen... En oikein tiedä mitä sanoa, muuta kuin että olen pahoillani sun puolesta. Jos haluat puhua, niin kuuntelen tietysti, jos annat mun ensin kertoa mitä mulla on sydämellä."
 "Tottakai sä kerrot! Anna tulla!" kannustaa Ilona Ofelia. Hänen sydämessään asuva toivo tuntuu roihahtavan, nytkö on se hetki jolloin Samuli kertoo haluavansa hänet?
 "Mä tiedän että tämä on huono hetki, kun sä kerran olet juuri eronnut, ei kai ole sopivaa sanoa tällaista kun sun tilanne on tuo... Mutta tämä on mulle niin iso juttu! Mä kosin tänään Oliviaa ja se sanoi kyllä!"
 Ilona Ofeliasta tuntuu kuin häntä olisi läimäytetty, ja lujaa. Henki salpautuu ja kyyneleet pyrkivät silmiin.
 "Ihanaa! Oon niin onnellinen sun puolesta!" hän onnistuu silti sanomaan konemaisesti, ja pystyy jopa hymyilemään, vaikka tuntuu että sydän hajoaa sirpaleiksi korsetin sisällä. Hän pakottaa itsensä juttelemaan Samulin kanssa, kestää murtumatta tämän onnellisuuden ja pinnistää kasvoilleen hymyn.
 "Pakko sanoa että ihailtavan hyvin otat tuon sun eroasian. Jaksat olla oma aurinkoinen ja suloinen itsesi", toteaa Samuli hymyillen sinisillä silmillään. Silloin Ilona Ofelia ei enää kestä, hänen on paettava. Samuli jää tuijottamaan hölmistyneenä tytön perään.
 Ilona Ofelia kiirehtii naistenhuoneeseen lukittautuu perimmäiseen koppiin. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, hengittäminen tuntuu ylivoimaiselta ja kyynelkanavat tulvahtavat yli. Hän lysähtää pytylle ja pyyhkii vihaisena silmiään. Eihän tämän näin pitänyt mennä!
 Hän hengittää syvään, toteaa itselleen "show must go on", siistii meikkinsä ja palaa Miskan luo. Tämä ei kuitenkaan ole yksin, Vaalean pojan seurana istuu joku muukin.
 "Ei nyt helvetti!" parahtaa Ilona Ofelia kun tunnistaa Justuksen mustan pörröpään. "Taasko sinä?"
 "Ilona Ofelia, ennen kuin alat paiskomaan mua tuopeilla, niin anna mä pyydän anteeksi mun typerehtimistä. Mähän olen käyttäytynyt aivan ääliömäisesti. Mitä sä juot, mä tarjoan?" Justus lupaa. Tyttö myöntyy, kertoo juomatoiveensa ja istuutuu Miskan viereen. Tämä kietaisee kyselemättä kätensä tytön ympärille, antaa kevyen ja hellän suukon huulille ja kuiskaa sitten: "Mä huomaan ettei se mennyt ihan niinkuin suunnittelit. Ei puhuta siitä nyt, tulet mun luokse yöksi ja puhutaan sitten. Nyt yrität pitää hauskaa."
 Ilona Ofelia on onnellinen Miskasta vierellään. Hän on oppinut nauttimaan pojan seurasta ja tämän toisinaan tahattomasta, mutta useimmiten tahallisesta tilannehuumorista, joka on viime aikoina auttanut hänet monen vaikean hetken yli.
 Justus palaa pöytään mukanaan tarjotin täynnä juomia.
 "Tilipäivä", hän naurahtaa vähän nolona. Miska tarttuu kyselemättä ystävänsä juomatarjoiluun, eikä Ilona Ofeliakaan jaksa kauaa kursailla. Hän tahtoo unohtaa sekä Jonaksen että Samulin, Oliviasta nyt puhumattakaan. Justus kantaa juotavaa pöytään sitä mukaa kun sitä kuluu, sillä Miska on kertonut hänelle Ilona Ofelian erosta. Molemmat pojat tekevät parhaansa pitääkseen Ilona Ofelian ajatukset pois päivän tapahtumista. Yritys tuottaakin hedelmää, he saavat jopa muutaman aidon hymyn kohoamaan punatukan kasvoille.
 Kolmikko poistuu Keinuvasta Kamelista vasta järjestyksenvalvojan patistelemana, kellon ollessa kymmentä vailla neljä. Justus pisimpänä kulkee keskellä, tukien lyhempiä seuralaisiaan.

 Kahvin tuoksu herättää Ilona Ofelian. Hänellä on kamala olo ja ympäristö näyttää vieraalta. Hän vilkuilee varovasti ympärilleen. Yksiö on hieman sekainen, mutta ei likainen. Eteisen ovi on puoliksi auki, ja Ilona Ofelia näkee eteisessä raskaat noin kokoa 46 olevat New Rockit, joiden vieressä lojuvat hänen omat kymmenen numeroa pienemmät talvisaappaansa. Kenkien luota lähtee vaatejana kohti sänkyä, vain hänen omia vaatteitaan, hän panee merkille, kuten myös sen että hän on vieraassa sängyssä alastomana. Hetki hetkeltä tilanne käy hirvittävämmäksi. Hän näkee silmäkulmastaan hahmon keittiön ovella ja uskaltatutuu katsomaan.
 "Huomenta. Onko nälkä vai riittääkö kahvi? Käytätkö maitoa tai sokeria?" kysyy keittiön ovenpieleen nojaileva paidaton Justus. Ilona Ofelian silmät leviävät teevadin kokoisiksi, ja äkkiä voimakas kuvotus valtaa hänet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti