tiistai 30. joulukuuta 2014

Osa 1.

 Ilona Ofelia vihaa kirkkohäitä. On aina niin vakavaa, ja tammikuussa kirkko on jäätävän kylmä.
 Mutta onhan isoveljen häät läpikäytävä, vaikka sitten vihaisi kirkkoja, häitä, kylmyyttä tai kaikkia edellä mainittuja.
 Viimein seremonia loppuu ja hääväki siirtyy varattuun juhlapaikkaan.
 Ilona Ofelia tupakoi juhlarakennuksen nurkalla. Kaikki tuntuu surkealta ja juhlat valjuilta. Äkkiä Ilona Ofeliaa kohti kävelee pitkä poika, tai nuori mies liituraitapuvussa. Pojan pitkä punaruskea tukka on poninhännällä ja hänen päässään on liituraitahattu. Poika tulee lähemmäs, Ilona Ofelia katsoo pienen hetken huikaisevan sinisiin silmiin, ei aivan taivaansinisiin, ei aivan musteensinisiinkään. Poika hymyilee Ilona Ofelialle ja katoaa juhlasaliin.
 Ilona Ofelia polttaa sormensa savukkeeseen, kiroaa ja ryntää naistenhuoneeseen. Hän tarkistaa meikin, kiristää korsetin, suoristaa hameen ja pöyhii punaisia kiharoitaan ennen kuin vetää syvään henkeä ja palaa juhlasaliin.
 Sinisilmäinen poika seisoo Ilona Ofelian veljen tuoreen vaimon vierellä.
 "Ilona Ofelia! Tule tapaamaan mun serkkua!" vaimo huutaa.
 "Moi, mä olen Samuli", poika esittäytyy.
 "Ilona Ofelia."
 Samuli kertoo muuttaneensa vasta Ilona Ofelian kotikaupunkiin.
 Kun kuuluu kutsu hääaterialle, Samuli ojentaa käsivartensa ja johdattaa Ilona Ofelian pöytään. Ilona Ofelia huomaa Samulin olevan mukavan ja huumorintajuisen lisäksi todella hyvän näköinen, ja että tämän hymy on sangen hurmaava.
 On hääparin tanssin aika, ja pian sulhanen hakee sisarensa Ilona Ofelian tanssimaan. Vapauduttuaan veljestään Ilona Ofelia kiirehtii takaisin pöytään vain huomatakseen että Samuli on poistunut.


 Ilona Ofelia kertoo Samulista Reginalle.
 "Et sitten kysynyt yhteystietoja?" Regina kysyy moittivasti.
 "No en ehtinyt! Mistä mä oisin tiennyt että se on joku Houdini ja haihtuu ilmaan!" Ilona Ofelia protestoi.
 "Ihastuitko sä siihen Samuliin?" Regina kysyy myöhemmin tyttöjen vakiobaarissa muutaman drinkin jälkeen.
 "En mä tiedä, ainakin mä ajattelen sitä koko ajan. Sun pitäs nähdä sen silmät! Ne on semmoiset safiirinväriset, ja sillä on alahuulessa koru, ja se hymy! Se on jotaki aivan upeaa!" Ilona Ofelia selittää posket palaen.
 "Okei okei, tuli selväksi! Oot ihastunu!" Regina nauraa.


  Kuluu kuukausi. Regina huomaa Ilona Ofelian lakastuvan silmissä.
 "Et nyt oikeasti jaksa mököttää jonkun ohimenevän ihastuksen takia! Oot vasta 21! Ja kuinka vanha se Samuli olikaan, kuitenkin liian vanha sulle!" Regina koettaa piristää Ilona Ofeliaa.
 "Se on 27, eli ihan hyvän ikäinen..." Ilona Ofelia mutisee.
 "Nyt tanssikengät jalkaan ja me lähdetään kylille!" Regina komentaa kun Ilona Ofelia ei tahdo piristyä. Ilona Ofelia vastustelee hetken, mutta lupautuu sitten lähtemään.
 Karaokeravintola Keinuva Kameli on vielä hiljainen, katutasokerroksen karaoke ei ole vielä alkanut. Ilona Ofelia ja Regina istuvat yläkerran nurkassa parantamassa maailmaa. Regina kiusoittelee Ilona Ofeliaa Samulista ja Ilona Ofelia härnää Reginaa muuten vain.
 Pikkuhiljaa ravintola alkaa täyttymään. Tytöt kohtaavat tuttuja ja pitävät hauskaa.
 Palatessaan tupakalta Ilona Ofelia pysähtyy kuin seinään.
 "Regina! Takaisin!" Ilona Ofelia komentaa ja työntää Reginan takaisin tupakkakoppiin.
 "No? Mikä tuli?" Regina hätääntyy.
 "Samuli on tuolla!" Ilona Ofelia sihisee.
 "Missä?" Regina kurkistelee kopin ikkunasta.
 "Karaokelaitteissa!"
 "Mene puhumaan sille!" Regina innostuu.
 "No en mene! Mitä mä muka sille sanoisin?"
 "Vaikka että sulla on ollut sitä ikävä", Regina virnuilee. Ilona Ofelia lysähtää tupakkakopin lattialle ja hautaa kasvot käsiinsä. Regina koettaa rohkaista Ilona Ofeliaa, mutta tämä jatkaa vastustamista.
 "Nyt nainen ryhdistäydy! Jos et itse sano sille mitään, niin mä sanon! Että sä oot rakastunu siihen mutta oot niin ujo ettet uskalla puhua sille ja ja ja ja että näet siitä unia etkä osaa puhukaan muusta!" Regina uhkaa.
 "Okei. Mä menen... Sitäpaitsi en ole rakastunut, mitä nyt vähän ihastunut!"
 Ilona Ofelia vetää syvään henkeä ja astelee sitten karaokejuontajan pisteelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti