tiistai 30. joulukuuta 2014

Osa 6.

 Kello on kolme aamuyöllä. Ilona Ofelia herää painajaisestaan kun Jonas ravistelee häntä hellästi. Ilona Ofelia takertuu Jonakseen, ja tämä rutistaa hänet kainaloonsa, kuiskaillen niitä suloisen hölmöjä asioita joita ihastuminen saa sanomaan.
 Ilona Ofelia ei muista untaan, hän tietää vain että uni jätti vapinan, kylmän hien ja pelon. Jonas vieressä on lämmin ja hengittää rauhallisesti. Ilona Ofelia katsoo Jonasta ikkunasta loistavan kuun valossa ja ohikiitävän hetken hän näkee toiset kasvot, punaruskeat hiukset mustien rastojen tilalla ja ajattelee, että kun nuo silmät aukeavat, ne eivät olisi vihreät vaan siniset. Pilvi lipuu kuun ohi pimentäen huoneen hetkeksi, ja kun kuunvalo loistaa jälleen ikkunasta, hän näkee vain Jonaksen joka hymyilee onnellisena unensa läpi.
 Ilona Ofelia nousee, kietoutuu peittoon ja siirtyy keittiön ikkunalle. Hän avaa hiljaa ikkunan, hengittää hetken viileää yöilmaa ja sytyttää sitten tupakan. Hän nojaa otsansa viileään ikkunalasiin. Lämmin peitto ja ikkunasta virtaava yöilma muodostavat hämmentävän kontrastin.
 Hän tuntee kädet vyötäröllään. Jonas joutuu kumartumaan reilusti jotta yltäisi painamaan huulensa hänen niskakuoppaansa. Ilona Ofelia nojautuu Jonaksen rintaa vasten ja huokaa tyytyväisenä. Jonas pyytää jämät savukkeesta, poltettuaan työntää ikkunan kiinni, nostaa Ilona Ofelian syliinsä ja kantaa tämän takaisin sänkyyn.

 On aamu. Ilona Ofelia herää yksin. Kello on kymmenen, Jonas on lähtenyt. Hän on luvannut tavata Ilona Ofelian myöhemmin saman päivän iltana.
 Kuluu tunti ennen kuin Ilona Ofelia vääntäytyy ylös. Hän syö rauhassa samalla kun puhuu Islan kanssa messengerissä. Hän käy suihkussa, meikkaa ja pukeutuu.
 Kello on kolme ja aika käy pitkäksi. Isla on kadonnut linjoilta.
 Ilona Ofelia menee aikaa tappaakseen Cherryyn. Hän soittaa Olivialle joka lupaa ilmaantua paikalle kuuden jälkeen.
 Ilona Ofelia istuu kaikessa rauhassa Cherryn tupakointialueella lukemassa iltapäivälehtiä ja maistelemassa talon siideriä, kun takaa kuuluu ääni, tuttu, kiusoitteleva ja korvia hyväilevä ääni. Samuli istuutuu Ilona Ofeliaa vastapäätä ja hymyilee sitä hymyä joka saa perhoset lepattamaan vatsassa ja sydämen heittämään volttia. Siniset silmät tuikkivat.
 Samuli juttelee ympäripyöreästi niitä näitä mutta Ilona Ofelia ei kuule. Hän taistelee sinisilmiä vastaan ja koettaa pitää mielessään toisen silmäparin. Ne vihreät, rakastavat ja hellät silmät. Silti Samulin mustikkasilmät horjuttavat mielikuvaa.
 Ilona Ofelia tuntee olonsa kurjaksi. Hän ei ymmärrä miksi Samuli kiehtoo aina vain, vaikka hänellä on suloinen Jonas omanaan.
 Hän tietää ettei halua vaihtaa Jonasta mihinkään. Eikä hän halua haluta Samulia. Mutta joku tuossa vinossa hymyssä ja noissa sinisissä silmissä vetää puoleensa kuin mikäkin magneetti.
 Puhelimen ääni pudottaa Ilona Ofelian takaisin todellisuuteen. Hän vastaa, ja Samuli kuuntelee kuinka hänen äänensä pehmenee ja kasvoille leviää hymy jollaista Samuli ei ole Ilona Ofelialta saanut osakseen.
 Ilona Ofelia kertoo Jonakselle sijaintinsa ja tämä lupaa saapua heti kun vain ehtii ja lopettaa puhelun.
 "Sustahan aurinkoinen tuli", toteaa Samuli outo ilme kasvoillaan.
 "Sitä se teettää. Jonaksella on sellainen vaikutus", Ilona Ofelia sanoo ja hymyilee iloisesti. Hän tarkoittaa mitä sanoo, mutta tuntee myös pirullista riemua Samulin masentuneesta ilmeestä. Kaiken sen välinpitämättömyyden jälkeen! Ja taas kerran hän miettii miksi, oi miksi hän haluaa tehdä Samulin mustasukkaiseksi, käyttääkö hän Jonasta hyväkseen tehdäkseen Samulin mustasukkaiseksi, ja onko tässä mitään järkeä? Ei, hän haluaa Jonaksen ja hän ei halua haluta Samulia, mutta tämän käytös ei ainakaan helpota tilanteen hallintaa.
 Ilona Ofelia ja Samuli päättävät pelata erän Trivial Pursuitia aikansa kuluksi. Äkkiä, kesken pelin Samuli ojentaa kätensä pöydän yli ja koskettaa Ilona Ofelian poskea. Tämä jähmettyy. Hetki tuntuu kestävän pienen ikuisuuden. Yllättäen Samuli kavahtaa taaksepäin ja jää tuijottamaan Ilona Ofelian taakse. Tämä kääntyy katsomaan, näkee Olivian ja viittoo tätä tulemaan pöytään. Olivia näyttää vihaiselta. Samuli näyttää kauhistuneelta. Ilona Ofelia katsoo vuoroin molempia.
 "Moi Ilona Ofelia. Moi Samuli", sanoo pöydän viereen ehtinyt Olivia, mutta ei iloisesti. Kaikki kolme vilkuilevat toisiaan.
 "Te tunnette toisenne?" kysyy Ilona Ofelia varovasti.
 "No kai mä nyt avomieheni tunnen!"
 "Mitenkä?"
 Olivia kertoo. Hän ja Samuli ovat seurustelleet vähän yli kolme vuotta. Sitten Olivia haluaa tietää mistä Samuli ja Ilona Ofelia tuntevat.
 "Töissä tavattiin", sanoo Samuli nopeasti. Olivia rypistää otsaansa ja kysyy mitä tapahtui kun hän saapui paikalle. Tunnelma tiivistyy kun Samuli ei heti keksi mitä sanoa.
 Lataus purkautuu kun tupakkatilan ovi aukeaa ja Jonas astuu sisään valkoinen neilikka kädessään. Ilona Ofelia pakenee hänen syliinsä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti